Kolmas ansiotyö Ilmariselle:
"Äsken alli annetahan, sinisotka suoritahan,
kun saat suuren suomuhauin, liikkuvan kalan lihavan,
tuolta Tuonelan joesta, Manalan alantehesta
ilman nuotan nostamatta, käsiverkon kääntämättä.
Sata on saanut pyytämähän, tullut ei yhtänä takaisin."
Mistä siis on kyse tässä ansiotyössä?
Tässä suomuhauella kuvataan meidän sisätajunnassamme
piileviä tapojamme ja tottumuksiamme, jotka eivät kaikki ole helposti poistettavissa.
On huomattava, että jälleen puhutaan tuonelasta eli niistä heikkouksistamme, jotka ovat kuoleman alaisia ja estävät meitä itsetietoisina ylittämästä tuonelanvirtaa.
Meidän tulisi lopullisesti kuitenkin voittaa kaikki kuolemanalainen itsessämme,
jotta voimme ylittää elävänä tuonenvirran, ettei tuonen hauki "kuollessamme"
nielaise meitä kuolonuneen.
Antoi morsian apua, työnti neito neuvokkia:
"Ohoh seppo Ilmarinen! Ellös olko milläskänä!
Taop' on tulinen kokko, vaakalintu valke'inen!
Sillä saanet suuren hauin, liikkuvan kalan lihavan,
Tuonen mustasta joesta, Manalan alantehesta."
Kokolla, ilman linnulla (ilma on älyn elementti) Kalevala
kuvaa ihmisen älyä.
Tulisella kokolla Kalevala kuvaa jumalaista järkeä eli Pyhää-henkeä,
vaakalintu valke'ista.
Jumalainen järki tuo jumalaisen tahdon tullessaan. Tämä
jumalainen tahto meissä voittaa tuonen hauin itsessämme.
Persoonallinen halu ei
siihen kykene. Elikkä tässä tulee jumalainen armo avuksi meille ja Ilmarinen meissä voittaa siten kokonaan oman egonsa eli ajaa kaikki ryövärit pois Pyhäm Hengen temppelistään.
Nyt Pohjan-Akka lupaa tyttärensä Ilmariselle ja hänet vihitään Pophjan-neidon kanssa Pojolan häissä.
Kalevala kuvaa tämän hauin pyynnin valtavana kamppailuna
ihmisessä yhdeksännessätoista runossa. Kannattaa lukea se sieltä.
Lemminkäinen oli hiihtänyt hiienhirven kiinni ja jo morsianta
anelemaan:
Anna jo, akka, tyttöäsi, mulle nuorta morsianta!"
Louhi, Pohjolan emäntä, hänpä tuon sanoiksi virkki:
"Äsken annan tyttäreni sekä nuoren morsiamen,
kun ammut joutsenen joesta, virrasta vihannan linnun,
Tuonen mustasta joesta, pyhän virran pyörtehestä
yhellä yrittämällä, yhen nuolen nostamalta."
Tehtävä on sama kuin Ilmarisella vain ilmaistu eri
vertauskuvalla. Eläimellisestä luonnosta on kuitenkin kyse.
Lemminkäinen ei tästä ansiotyöstä selviä, sillä hän
vähättelee erästä taipumustaan ja tämä taipumus märkähattu karjanpaimenena
ampuu hänet tuonelan joella.
Lemminkäinen, joka oli aina ollut naisissa eläjä, yli öiden öitsylöissä, noien impien iloissa kassapäien karkeloissa, ei vielä hallinnut täysin lemmen- eli seksuaaliviettiään, vaan se tuli hänen kohtalokseen.
Näin lyhyesti tulkittuna nämä kolme ansiotyötä, jotka kuvaavat
sitä puhdistusta, jonka jokainen meistä joutuu suorittamaan kasvaaksemme kokonaisiksi
ihmisiksi.
Tätä se äiti ei mulle pojankoltiaisena selittäny kun sanoi
aina, että koita jo olla ihmisiksi. Kyllähän minä koitin, vaikka se vaikeeta olikin. Mutta nyt vasta ymmärrän mitä hän todella tarkoitti.
Jos haluat laajemman selituksen näistä ansiotöistä, niin lue
siitä kirjastani: Uuden ajan Kalevala-avain, jonka voit lainata kirjastosta.
Voit myös ostaa sen täältä sivultani.