Kerron teille elävästä elämästä tositarinan, joka muistui mieleeni pitkästä aikaa.
Eräs ystäväni
Heikki, joka nyt jo on siirtynyt suureen Orienttiin oli komea nuori mies, joka halusi elää täysillä ja kokea elämän tarjoamat riemut ja nautinnot pohjiaan myöten.
Niinpä
hän sitten 33 ikäisenä huomasi juoneensa elämänmaljasta pohjasakkoja myöten ja vajonnut niin alas pohjamutiin kuin ihminen vain voi vajota.
Eräänä aamuna
hän heräsi pitkän putken jälkeen Tanskassa erään sillan alta mahdollisimman kurjassa kunnossa kaiken elämässään menettäneenä. Hän ajatteli jo kiivetä sillalle ja hypätä alas.
Kuitenkin oli elämänhalua vielä sen verran, että hän tarttui viimeiseen oljenkorteen ja risti kätensä ja huusi: Jeesus Kristus jos olet olemassa, tule nyt auttamaan!
Ja mitä tapahtui: Hänen kurja olonsa häipyi ja hän kuuli sisältään äänen: Nouse ja seuraa minua. Hän lähti kulkemaan sisäisen äänen ohjauksessa
ja tapasi ihmisiä jotka auttoivat hänet takaisin Suomeen.
Ensimmäisen kerran peiliin katsottuaan oli se järkytys. Hänen komea tumma tukkansa oli muuttunut täysin harmaaksi.
Hänet ohjattiin erääseen uskonnolliseen seuraan, jossa hänet autettiin jaloilleen. Hän raitistui ja meni naimisiin ja sai lapsiakin ja perusti ystävien avustuksella
kultasepän liikkeen Helsinkiin. Monet kultasepät antoivat tavaraa hänelle myyntitiliin ja itsekin muistan antaneeni, jotka hän myöhemmin tahtoi maksaa.
Keskustelin
hänen kanssaan paljonkin. Hän halusi tietää elämästä. Kerran, kun hän oli ollut jo pitkään raittiina, hän kysyi, että mitä hänen pitäisi tehdä, kun hän jätti viinan himon,
niin hänelle on tullut tilalle valtava sukupuolihimo. Kehotin silloin häntä menemään naimisiin, joka on ainoa luonnollinen ratkaisu asiaan. Eikä hän siinä suhteessa kauaa aikaillutkaan komea mies kun oli.
Hänen sisäinen äänensäkään ei jättänyt häntä, vaan hän sai olla auttamassa vastaavasti hädässä olevia ihmisiä. Joskus keskellä
yötä hänen piti lähteä ajamaan Porvooseen, jossa hänet ohjattiin tiettyyn paikkaan jossa oli ihminen itsemurhan partaalla. Hän sai kyvyn auttaa näitä ihmisiä.
Kerran hänen liikkeeseensä tuli pari ryöväriä, jotka pistivät hänet nurin tuoliin istumaan ja peittivät takilla pään. Toisen vahtiessa toinen sulloi kahteen säkkiin koruja ja kelloja.
Ja kun saalista oli tarpeeksi ja aikoivat lähteä kysyi toinen mitä me tälle tehdään, jolloin toinen sanoi: lyö sillä vasaralla päähän. Silloin Heikki taas
huusi suurella äänellä: "Jeesus Kristus auta".
Ja mitä tapahtui: Rosvot säntäsivä suin päin pakoon eivätkä ottaneet edes keräämäänsä
saalista mukaansa!!!
Heikki oli siinä 45 vuotias kun hän tiesi pian kuolevansa. Hän kirjoitti oman elämäntarinansa järjestönsä lehteen
ja käski sen kuolemansa jälkeen minullekin lähettämään, kun tiesi minun näistä asioista olevan kiinnostunut ja paljon tietävän.
Jatkakaa tämän
tarinan kertomista ystävillenne, sillä tällainen aina vahvistaa ihmisten uskoa tuonpuoleiseen elämään ja ohjaukseen. Anokaa niin teille annetaan on niin tosi asia.