Onko abortti elämänvastaista_____

                                        Hei olisin tulossa

Minulla on usein matkoillani omat tekemäni kysymyskortit joilla testaan mitä mieltä ihmiset ovat elämän syvällisemmistä kysymyksistä. Sattumaahan ei ole, vaan usein ihminen saa juuri häntä koskettavan kortin, kuten kirjakauppias messuilla: Miten ymmärrät Jeesuksen sanat, "Mene ja myy kaikki mitä sinulla on ja jaa se köyhille".

Tässä eräs "sattuma" taas ja vastaus tärkeästä aiheesta.

 

"Kerran satunnaisina matkatovereinani oli viiskymppinen suomalainen pariskunta. Molemmat nostivat lepotauolla pakasta kortin. Naiselle nousi kortti, jossa oli kysymys: Mitä ajattelet abortista.   Onko abortti tuomittava teko?

    No jo tuli helppo kysymys, sanoi nainen. Hän oli hiljaa minuutin ja alkoi kertoa. Haluatko kuulla eletystä elämästä?

Olin 22 -vuotias, kun tulin suunnittelemattomasti raskaaksi. Minulla ja silloisella miehelläni oli jo yksi poika, mutta elämäntilanteemme oli niin vaikea, että raskauslapsen ja 2-vuotiaan lapsen isä painosti tekemään abortin uhaten itsemurhalla.

Jouduin ajatuksissani sekasorron valtaan. Jos ottaisin lapsen vastaan, tulisi elämästä raskas ja lasten kehitys vaarantuisi. Abortin teko tuntui kuitenkin mahdottomalta ajatukselta.

Perhe-elämä muuttui tavattoman painostavaksi ja vaikeaksi. En voinut ottaa vastuulleni ajatusta lapsen isän itsemurhasta. Päädyin abortin tekoon, koska en nähnyt muuta ulospääsytietä.

Henkisesti teko oli minulle erittäin vaikea, koska se oli täysin vastaan omia arvojani. Muutama kuukausi abortin jälkeen tilanne mieheni ja minun välillä vaikeutui niin, että muutimme miehen kanssa eri osoitteisiin ja teimme avioeropaperit.

Poikamme muutti minun mukaani. Löysin jonkun ajan kuluttua tämän elämäni miehen tässä rinnalla ja saimme yhteisen lapsen.  

 

   Siitä elämä sitten jatkui. Oli kulunut noin 12 vuotta abortin teosta, kun näin oudon unen. Olin kerrostalossa, jossa huoneiden ovet olivat selkosenselällään ja kaikki huoneet olivat tyhjät.

Olin unessa talon keskimmäisessä kerroksessa. Tapasin rapussa n. 12 v pojan. Hän oli irrottanut kaikista ovista lukkopesät pois.

Pyysin poikaa antamaan lukkopesät takaisin, mutta hän sanoi lapsellisen iloisesti, että ei voi, koska on vaihtanut ne kaikki karkkeihin. Lapsi oli suunnilleen sen ikäinen, mitä tämä abortoitu lapsi olisi ollut.

Lapsi oli unessa läsnä niin pitkään, että hänen ulkonäkönsä valokuvautui mieleeni pysyväksi muistoksi. Uni ei ollut tavallista unen näköä, vaan siinä oli jotenkin todellinen elämä voimakkaasti läsnä.

Uni järisytti perustuksiani niin, että en kyennyt seuraavana päivänä menemään töihin, vaan menin lääkäriin ja lääkäri määräsi viikoksi sairauslomalle. Sairausloman aikana huovutin valoisilla väreillä ja maustoin työt kyynelillä.

Uni jäi mieleeni askarruttamaan, sillä en ollut osannut vapauttaa itseäni syyllisyydestä, jota kannoin abortin vuoksi. Tänä päivänä kiitän unta ja ymmärrän sen seuraavan kokemuksen jälkeen.  

 

     Elämä taas jatkui. Olin töissä eräässä työpaikassa, johon silloin tällöin tulee töihin sivaripoikia. Nyt oli minun vuoroni ottaa sivari kontolleni opastettavaksi. Huoneeseen astui iloisen ja reippaan oloinen nuori mies.

Tunnistin hänet viidessä sekunnissa. Hän oli unen pikkupoika. Jälleen maailma pyöri hetken silmissäni, mutta sain koottua itseni. Soitin antroposofiystävälleni, jonka avulla jäsensin asiaa.

Otin pojan ohjaukseen ja meistä tuli hyvä työpari. Parin viikon kuluttua kysyin hänen syntymäaikansa. Hän oli puoli vuotta nuorempi, mitä tämä abortoitu lapseni olisi ollut.

Tajusin, että lapsen sielu oli löytänyt pikapuolin uuden kohdun ja kodin, jossa häntä odotettiin. Kysyin sivarilta hänen perheestään. Hänen vanhempansa ovat antroposofeja ja heillä on onnellinen perhe.

Hän kertoi, että oli tunnistanut minussa alusta lähtien jotain samaa, mikä heidän kodin ilmapiirissä on. Poika kertoi syntyneensä onnellisten tähtien alla ja siltä hän vaikuttikin.

Tämä poika oli siis 12-vuotiaana lapsena matkustanut unessa luokseni   näyttämään itsensä, että on löytänyt uuden elämän ja elää terveesti iloista pikkupojan elämää.

 

    20 vuotta tarvittiin minun synninpäästööni, ja nyt tiedän, että tein abortin tehdessäni parhaan mahdollisen ratkaisun. Entinen puolisoni löysi uuden vaimon ja he saivat 2 lasta.

Miltä minä sitten vaikutan? Tasapainoiselta ja onnelliselta, vai mitä? Ai niin, mikä se kysymys olikaan? Mitä ajattelet abortista?   Onko abortti tuomittava teko? Ei kai siihen muuta vastausta kaivata. Eiköhän tarina riitä"?

 

Tämän tarinansa hän vielä kirjoitti minulle pyynnöstä jälkeenpäin. 

 

Toivoisin olevani kaikista huolimatta tervetullut kuin joululahja.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

08.04 | 23:37

Kiitos Kauno, että jaksat tositietoa levittää !

...
20.03 | 11:34

Mahtavaa Kauno!
Juuri tällaista tarvitaan nykyaikana. Olen kirjoittanut vertailevan tutkielman budhismin ja kristinuskon yhtäläisyyksistä Jos kiinnostaa lähetän

...
22.01 | 02:34

Onko kirjasi ostettavissa ?

...
18.01 | 15:51

Ne eivät olleet ilmeisesti perusteltuja, ja ketä totuudenetsijää hyödyttää lukea kritiikkiä, ilman, että se on perusteltua faktoihin, jotka voidaan todeta.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS